Ravitsemushoito tarkoittaa sitä, että ruokaa ja ravitsemusta käytetään tietoisesti ja tavoitteellisesti osana hoitoa ja kuntoutusta. Se ei ole hoidon lisuke, vaan olennainen ja vaikuttava osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ravitsemushoito on erityisen tärkeää silloin, kun ihminen on haavoittuvassa asemassa, esimerkiksi sairastunut, iäkäs, toipilas tai elämänsä loppuvaiheessa oleva henkilö.
Attendon ja Virekon ateriapalveluiden ravitsemusterapeutti Anne-Mari Mattila tekee monipuolista ja merkityksellistä työtä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Hän vastaa siitä, että ravitsemushoito toteutuu turvallisesti, täysipainoisesti ja ravitsemussuositusten mukaisesti.
Anne-Marin työhön kuuluu muun muassa henkilöstön kouluttaminen ravitsemukseen liittyvissä asioissa, hoivahenkilöstön tukeminen ruokavalioiden suunnittelussa ja seurannassa sekä erityisruokavalioiden toteuttamisen periaatteiden määrittely. Hän osallistuu ateriapalveluiden kehittämiseen ja varmistaa, että ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset toteutuvat ruoanvalmistuksessa, ruokalistan suunnittelussa, elintarvikehankinnoissa ja annosten esillepanossa.
Ravitsemushoito on olennainen osa hoivaa ja kuntoutusta
Hyvä ravitsemushoito ei synny yksin. Se vaatii sujuvaa yhteistyötä hoitohenkilöstön, keittiön ja ravitsemusterapeutin välillä. Selkeät prosessit ja käytännöt tukevat tasavertaisen ja laadukkaan hoidon toteutumista jokaisessa yksikössä.
Ravitsemushoito alkaa aina yksilöllisestä arvioinnista. Syökö asiakas riittävästi? Saako hän tarpeeksi energiaa, proteiinia, vitamiineja ja nesteitä? Onko annoskoko sopiva, pystyykö asukas syömään itse vai tarvitseeko apua? Onko nielemisessä vaikeuksia tai muita ruokailuun vaikuttavia haasteita? Onko painossa muutoksia? Tämän pohjalta koostetaan yksilöllisesti sopiva ruokavalio. Se voi olla perusruokavalioon perustuva tehostettu ruokavalio, rakennemuunnettu eli karkea sosemainen, pehmeä sosemainen tai nestemäinen, erityisruokavalio kuten gluteeniton ruokavalio tai joku edellä mainittujen yhdistelmä.
Ravitsemushoidon käytännön toteutuksesta vastaa moniammatillinen tiimi, jossa ravitsemusterapeutin, keittiöhenkilöstön ja hoitotyön ammattilaisten yhteistyö on avainasemassa. Tavoitteena on, ettei ruoka jää vain tarjolle, vaan se myös nautitaan.
Ravitsemushoito ei ole pelkästään ravintoaineiden ja energian täyttämistä. Se on myös osa merkityksellisiä ateriahetkiä, jotka parhaimmillaan tarjoavat iloa, osallisuutta ja inhimillisiä kohtaamisia. Kun ruoka maistuu ja tuntuu hyvältä, ihminen kokee olevansa arvostettu ja osa arkea, myös silloin kun muu elämä on haurasta.
Yksilöllinen ravitsemushoito parantaa hyvinvointia ja ehkäisee riskejä
Hyvin toteutettu ravitsemushoito näkyy konkreettisesti asiakkaan arjessa. Paino pysyy tavoitteiden mukaisena, lihaskunto säilyy, ruokahalu paranee ja vireystila kohenee. Ihminen jaksaa osallistua enemmän, saa voimia arkeen ja palautuu nopeammin sairauksista tai toimenpiteistä.
Jos ravitsemushoito jää puutteelliseksi, riskit kasvavat. Se voi johtaa kaatumisiin, infektioihin, sairaalajaksoihin ja ennenaikaiseen laitoshoitoon. Siksi ravitsemushoitoa on seurattava, arvioitava ja kehitettävä jatkuvasti, aivan kuten muutakin hoitoa.
Lopulta ravitsemushoito on yksi konkreettisimmista tavoista osoittaa välittämistä. Se on hoivaa, huolenpitoa ja ihmisarvon tunnustamista lautasella. Kun hoito näkyy myös ruokapöydässä, ollaan ravitsemushoidon ytimessä.
