Millaista on työ suomalaisessa suurtalouskeittiössä Filippiineiltä Suomeen muuttaneen kokin silmin? Kysytään:
Fernand Buenviaje, 30, saapui Suomeen keväällä 2024. Hän on työskennellyt aiemmin hotelleissa ja risteilyaluksilla, mutta kokee suomalaisen työelämän olevan merkittävästi inhimillisempi.
– Palkka on parempi, työpäivät lyhyempiä, ja vapaa-aikaa jää enemmän. Täällä on kivaa tehdä töitä –keittiö ei ole liian äänekäs tai kuuma, Fernand kertoo.
Myös Bryan Pulmano, joka aloitti Virekolla alkuvuonna 2023, nostaa esiin eron aiempiin työkulttuureihin. Japanissa leipurina työskennellyt Bryan arvostaa Suomen kiireettömyyttä.
– Japanissa jokainen minuutti oli aikataulutettu, ja vapaapäiviä oli vain yksi kuukaudessa. Täällä työtahti on huomattavasti rennompi, hän kuvailee.
Vincent Lagco, myös vuoden 2024 tulijoita, korostaa työhyvinvoinnin merkitystä.
– Työn tekeminen on mukavaa. Ja sunnuntain tuplapalkka ja vapaat tekevät elämästä paljon parempaa kuin risteilyaluksilla, joissa tauot olivat harvinaisia.
Miller Paganos on työskennellyt Virekolla lähes kaksi vuotta. Millerillä on aiempaa kokemusta kokin työstä sairaalassa Filippiineillä, joten Virekon keittiötyöt ovat tuntuneet tutuilta.
– Suomi on onnellinen maa, ja suomalaiset ovat tyytyväisiä moneen asiaan täällä, Miller toteaa hymyillen.
Tärkeintä on, että jokainen työntekijä kokee olevansa osa tiimiä
Keittiöpäällikkö Outi Kivisen mukaan kansainvälisten työntekijöiden perehdytyksessä on tärkeää huomioida suomalaisen työelämän ja keittiötyön vaatimukset. Suomalaisessa työympäristössä omavalvontakäytännöt ja erityisruokavaliot ovat tarkkaan säädeltyjä, mikä voi edellyttää perehtymistä uusiin toimintatapoihin. Lisäksi työehtosopimukset, työajat ja vastuunjaot poikkeavat usein työntekijän kotimaan tai muiden työskentelymaiden käytännöistä, mikä vaatii huolellista ohjausta.
– Mutta tärkeintä on luoda ilmapiiri, jossa uudet työntekijät tuntevat itsensä tervetulleiksi. Kansainvälisen kokin saapuminen on iso muutos heidän elämäänsä. He jättävät perheensä ja kotimaansa, joten on tärkeää, että he kokevat olevansa osa tiimiä, Outi toteaa.
Työyhteisöissä on myös huomioitava mahdolliset kielimuuriin liittyvät haasteet.
– Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että jokainen työntekijä ymmärtää työohjeet. Käytämme kääntäjäohjelmia ja pidämme säännöllisiä keskusteluja. Myös suomen kielen opiskelu etenee pikkuhiljaa, Outi kertoo.
Kansainväliset työntekijät vahvistavat työyhteisöä
Keittiöpäällikkö Outi Kivisen mukaan kansainvälisen rekrytointiohjelman kautta Suomeen työllistyneet kokit ovat tuoneet työyhteisöön positiivisuutta, ammattiylpeyttä ja korkeaa työmoraalia. He noudattavat ohjeita tarkasti ja tekevät työnsä huolella.
– Meillä työskentelevät filippiiniläiset kokit tulevat aina töihin hyvällä mielellä ja tartuttavat sen muihin. He kantavat vastuunsa ja tekevät työnsä ylpeydellä, Outi kiittelee.
Kun kansainvälisyys yleistyy tulevaisuudessa, työyhteisöjen valmiudet kansainvälisten työntekijöiden vastaanottamiseen korostuvat entisestään. On tärkeää, että työpaikoilla keskitytään avoimuuteen, kielitaidon tukemiseen ja vuorovaikutukseen – kaikki se, mikä auttaa uutta työntekijää tuntemaan olonsa kotoisaksi.
Kuva: Lehtiojan keittiöllä tuetaan kansainvälisen rekrytoinnin kautta Suomeen työllistyneitä työkavereita, jotta he kokevat olevansa tervetulleita ja osa työyhteisöä. Kuvassa vasemmalta: Fernand Buenviaje, Bryan Pulmano, Outi Kivinen, Miller Paganos ja Vincent Lagco.
