Kaia tukee aktiivisesti työntekijöitään kohtaamisessa ja rohkaisee vuorovaikutukseen, vaikka vahvaa yhteistä kieltä ei olisikaan.

– Olen persoonaltani ymmärtäväinen ja haluan tehdä sen eteen töitä, että porukka on tekemisissä toistensa kanssa ja että he tulevat toimeen, Kaia sanoo. 

Kaia nostaa esiin, että me ihmiset olemme keskenämme kovin erilaisia jo ilman kieleen tai kulttuuritaustaankin liittyviä eroja. 

– Meillä on esimerkiksi tiimissä 37 vuotta talossa työskennellyt suomalaisnainen ja vasta meillä aloittanut nuorehko filippiiniläinen mies. Tekemisen tavoissa, rutiineissa ja tottumuksissa on väistämättä eroja, Kaia sanoo. 

Kollegalta tulkkausapua matalalla kynnyksellä 

Ateriapalvelualalla työyhteisöt ovat olleet pitkään kansainvälisiä. Kaia on itsekin kokenut tämän työskennellessään nuorempana Englannissa.  

– Olen työskennellyt kolmen, neljän ja viiden tähden hotelleissa kokkina. Eihän siellä mitään brittiläisiä kokkeja ollut. Hyvin pärjäsi ”rallienglannilla”. Itsellänihän oli peruskoulun englannista seiska, enkä ollut oikein koskaan sitä käyttänyt ennen ulkomaille muuttoa, Kaia sanoo. 

Kaian mukaan työntekijöiden erilaiset kulttuuritaustat ovat lisänneet kollegojen tukea toisilleen. Kaverilta pyydetään matalalla kynnyksellä tulkkausapua. Kaian mukaan monet kulttuuritaustat tuovat työyhteisöön eloa, erilaisia toimintatapoja ja laajakatseisuutta. 

 – Toivon, että se ulottuu myös työpaikalta yksityiselämään ja vähentää ennakkoluuloja, Kaia sanoo.

Esite kertoo sanoin ja kuvin tärkeät asiat 

Katriinan sairaalan keittiössä voi kuulla työpäivän aikana yhdeksää kieltä. Viralliset työkielet ovat suomi ja englanti. 

Uudet työntekijät saavat töissä aloittaessaan käteensä esitteen, jossa on kerrottu englanniksi sanoin ja kuvin kaikki työpaikan tärkeimmät asiat. Esitteessä käydään läpi muun muassa työvaatteet, työterveyshuolto, kahvi- ja lounastauot ja työajat.  

– Esite on todella tärkeä työkalu. Minulle on tärkeää, että kerron uudelle työntekijälle sanoin ja kuvin tärkeimmät asiat. Esihenkilönä minulla on oltava ymmärrystä nykytyöelämän tarpeista ja siitä, että työntekijät eivät aina osaa suomen kieltä meillä aloittaessaan, Kaia sanoo. 

Kaia korostaa, että on esihenkilön vastuulla, että kaikki työntekijät ymmärtävät ohjeistukset ja varsinkin turvallisuuteen liittyvät asiat. 

– En tulkkaa koko reseptiä läpi, mutta on vastuullani, että kokki valitsee oikeat raaka-aineet ja ymmärtää valmistusprosessin. Haluan, että työntekijä ymmärtää, että hän tarvitsee töissä suomen kieltä. Haluan luoda positiivisen, tuetun paineen oppia niin keittiön toimintamallit kuin kielenkin, Kaia sanoo. 

Päivätyössä oppii hyvin suomen kieltä 

Keittiötyössä työntekijät keskustelevat päivän aikana pääasiassa toistensa kanssa, eikä kieltä juuri tarvita esimerkiksi asiakaspalveluun. Kaia on näin ollen voinut rekrytoida ammattitekijän, jonka suomen kielen taito oli aivan lähtökuopissa. 

– Sain aivan huikean ammattilaisen tiimiini kokiksi. Hän on tehnyt 20 vuotta töitä saksalaisissa keittiöissä kokkina, ja Suomessa hän oli saksankielisessä ravintolassa töissä. Nyt hän kuitenkin halusi suomenkieliseen työyhteisöön töihin. Meillä oli valmiudet ohjeistaa hänet englanniksi, ja hän pääsi toivomaansa päivätyöhön, jossa pystyy opiskelemaan samalla suomea, Kaia kertoo. 

Kaia huomauttaa, että kielitaito on vain yksi asia, jossa työntekijät voivat tarvita ohjausta esihenkilöltä.  

 – Ei vastavalmistunutkaan heti osaa kaikkea. Koska keittiötyössä on paljon psyykkistä ja fyysistä rasitusta, sanoisin että paineen alla työskentely isossa keittiössä on todennäköisempi kompastuskivi kuin kielitaito.