Dieettikokin opinnot ovat tuoneet Laura Leppäsen työhön uutta näkökulmaa ja uusia ideoita.
– Olen työuran aikana valmistanut paljon dieettiruokia, ja nyt halusin myös kouluttautua diettikokiksi. Olen ollut iloinen siitä, että voi tehdä opintoja palkallisella työajalla ja moni opiskelutehtävä myös linkittyy suoraan siihen, miten joku tietty asia sujuisi juuri meidän keittiössä, Laura kertoo.
Laura tuli Virekolle vuosi sitten keittiöapulaisen työhön. Hänellä on tarjoilijan ja kokin koulutus ja kokemusta niin laitos- kuin ravintolakokin työstä. Isojen määrien valmistaminen tuntuu omalta jutulta juuri nyt.
Dieettikokin opinnot syventävät ammattitaitoa
Dieettikokin opinnoissa Laura syventyy maistuvien aterioiden valmistamiseen asiakkaille, jotka syövät erityisruokavalion mukaista tai rakennemuunneltua ruokaa. Erilaisia asiakasryhmiä on useita. Listalla ovat säännöllisesti esimerkiksi gluteenittomat, maidottomat, punaista lihaa sisältämättömät, maha- ja suolioireisten tai sappi- ja kihtioireisten ateriat. Yksi Lauran opinnoista oppima tuore juju liittyy dieettimakaroniin.
– Sen rakenne säilyy hyvänä, jos makaronit laittaa edellisenä päivänä kylmään veteen, Laura kertoo.
Rakennemuutettua ruokaa tarvitaan, kun ruokailijan puremis- tai nielemiskyky on heikentynyt. Ruoka valmistetaan asiakkaalle joko pehmeänä, karkeana tai sileänä sosemaisena ruokana tai nestemäisessä muodossa.
– Esimerkiksi porsaan palapaistista valmistetaan sileä versio porsaanlihapellettien avulla. Aterioihin käytetään samoja raaka-aineita, mutta eri muodossa. Uuden reseptin kohdalla saatan kiinnittää huomiota esimerkiksi kastikkeen saostusaineen määrään ja laittaa asiasta palautetta kehitystiimillemme juuri oikeanlaisen rakenteen löytämiseksi, Laura kuvaa.
Suolan kanssa täytyy olla tarkkana
Vain syöty ruoka ravitsee. Asiakkailta tulee palautetta niin aterioiden mausta kuin koostumuksestakin. Virekon reseptiikkaa kehitetään jatkuvasti asiantuntijatiimissä. Jos esimerkiksi härkäpapu-juures-versio karjalanpaistista tuntuu koostumukseltaan ja suutuntumaltaan ruokailijan suussa oudolta, voidaan pohtia vaihtoehtoista valmistustapaa tai ainesosia.
Osa palautteesta ja toiveista on sellaisia, joihin on vaikea vastata.
– Asiakas voi kokea, että sairaalassa tarjottu ruoka on mautonta. Jos hänelle on tilattu terveydentilan vuoksi vähäsuolainen ateria, pyrimme valmistamaan ruuan esimerkiksi yrttien avulla maukkaaksi. On kuitenkin hyvin tärkeää, että noudatamme hyvin tarkkaan ravitsemussuosituksia ja erityisruokavalioita, Laura vertaa.
Kaikki ruoka, joka keittiöltä lähtee eteenpäin, maistatetaan kahdella ihmisellä. Suolamäärää ei kuitenkaan arvioida vain aistinvaraisesti, sillä tottumus vaikuttaa suolaisuuden arvioimiseen.
Omaa työyhteisöään Laura kiittää avoimeksi ja toisia tukevaksi. Hyvä henki näkyy pienissä, arkisissa asioissa.
– Jos vaikka joku lähtee viemään roskia, niin hän tulee kysymään, voinko viedä sinunkin pahvit ulos samalla. Kuulostaa mitättömältä, mutta ei ole. Autamme spontaanisti toisiamme. On ollut kiva huomata, että kun joku on saanut hommat hoidettua, kysytään, voinko olla avuksi, Laura sanoo.
Laura kokee, että hänen on helppo sopia poikkeuksista työaikoihin. Lasten hammaslääkärikäynnit onnistuvat yhdessä sopien.
– Minun pienin on nyt neljävuotias. Tykkään näistä työajoista ja siitä, että minulle jää aikaa olla kotona lasten ja oman perheen kanssa, Laura sanoo.
Taru Manninen, Laura Leppänen ja Kirsi Kangas työskentelevät samassa joukkueessa Virekolla Orimattilassa.